historismi.net

Ajantieto ja päivämäärät

Vuosiluvuilla ei ollut aikanaan paljoa merkitystä ihmisten elämään. Ei tavallinen pullianen juuri tarvinnut kelloakaan. Mutta kalenterin pyhät ja merkkipäivät olivat tärkeitä. Elämä rytmittyi pyhimysten muistopäivien, juhlapäivien ja paastojen mukaan, ja samalla määrätyi paikka pahaenteisille päiville ja arkitöille suotuisille päiville. Vuoden työt rytmittyivät ja ihmiset tiesivät mitä odottaa.

Allakat tai kalenterit eivät olleet yleisiä. Viranomaisten oli järkevää ilmoittaa päivämäärät suhteessa johonkin pyhimyksen muistopäivään tai juhlapäivään: niin ja niin monta päivää ennen tai jälkeen tietyn merkkipäivän. Asiakirjoihin vietäessä päiväyksissä sotkettiin huoletta latinaa ruotsin sekaan, esim. "måndag före XI mille virgines", maanantai ennen 11000 neitsyttä. Vuonna 1722 se tarkoitti maanantaita 19.10.1722, sillä 11.000 neitsyen päivää eli Ursulan päivää vietetään 21.10. ja se sattui tuona vuonna keskiviikoksi. Sitä edeltävä maanantai saatiin näin ilmaistua tunnistettavammin kuin 19.10.

Suuri osa pyhimyksistä oli Ruotsissa hiippakunnille yhteisiä, mutta niillä oli myös omia pyhimyksiä ja juhlia, myös Suomessa. Kun henkilötietojen kirjaus kirkon rippikirjoihin ja historiakirjoihin vakiintui 1700-luvulle tultaessa, päivämäärien meille tutut merkinnät vakiintuivat. Tarkka pitää kuitenkin olla: tarkoittiko tämän papin "käsialassa" päiväys '9/5' toukokuun yhdeksättä vai syyskuun viidettä.

Päivät tällä sivulla on lueteltu aakkosjärjestyksessä päivän nimen tai päivään liittyvän henkilönimen mukaan. Siten esimerkiksi 'Annuntiatio Mariae' löytyy M-kirjaimesta Marian kohdalta.

Aakkoset: A | B | C | D | E | FG | H | IJ | KL | M | N | OP | QRS | TU | VWXZ |

Päivä / Nimi / Termi	Huomioitavaa ja lisätietoja
A SULJE \| ALKUUN
Agnes 21.1. (Aune)	Marttyyri Roomassa 300-luvulla. 1400-luvun kalenterin mukaan Aunenpäivänä oli hyvä "lyöttää suonta" lantiolta.
Alexander 11.9. (Santeri)	Aleksanteri Nevskin muistopäivä Vietetty alkaen 1743 Vanhassa Suomessa, muualla vasta 1809 jälkeen. Kisällien silmänkirkastusjuhla.
Altera	Esim. altera die, seuraavana päivänä
Ambrosius episcopus 4.4. (Brusi, Rusi)	Milanon piispa, alkoi käyttää jumalanpalveluksissa vuorolaulua ja pyrki syventämään saarnoillaan kristillistä tietoutta.
Andreas 30.11. (Antti, Antero)	Pyhän Pietarin veli, "Antti santti" (eli pyhimys). Kalastajien suojelija, josta kalastajien juhlapäivä ja sanonnat "Anna, Antti, ahvenia, Pekka pieniä kaloja". Venäläisten suojelupyhimys. Metsämiesten parissa Anttia muistetiin Antero Vipusena, ansojen virittäjänä. Talven ilmoja on Antista ennusteltu: "Antti jos on ankara, niin joulu on joutava". "Anterus pyhät aloittaa." Jouluruokien valmistelu oli jo aloitettava. Iitissä on sanottu "Antti talven alottaa".
Anna 15.12. (Anni, Annikki)	Neitsyt Marian äiti. 15.12. oli Turun hiippakunnan ikioma Annanpäivä, muualla Annanpäivä oli 9.12, jonne se siirrettiin 1708. (9.2. on myös ortodoksinen Annanpäivä). 15.12. oli myös ikivanha suomalainen talvipäivänseisauspäivä. 9.12. "Anni oluet panee" kertoo että joulu on tulossa. Yhdistyi itäsuomalaiseen perinteeseen "Annikki metsän emäntä".
Annunciatio	katso Annuntiatio Maria
anno, annus, a:o hunc annum, anno hoc, a:c per annum, pro annum sine anno	vuosi, vuonna anno currenti tämä vuosi, tänä vuonna vuosittain ilman vuosilukua
ante	Esim. ante meridiem (a.m.) ennen puoltapäivää ante diem ennen päivää, ennen aikojaan ante tempus ennen määräpäivää
Antonius 13.6. (Anton, Tyni)	Antonius on alkukirkon kuuluisin erakko, mutta ei Pohjoismaissa kovasti juhlittu. Pyhä Antonius (Tynimys, Santta Kynönen) tunnettiin sikojen suojeluspyhimyksenä ja päivän kunniaksi valmistettiin aikoinaan siansorkkia eli "kynsiä", mikä tapa sittemmin on siirtynyt kynttilänpäivään.
Amatus 13.9.	Erakko. Pyhä Amatus 500-luvulla, Remiremontin luostarin perustaja. Amatuksen päivästä alkoi perunannosto.
Aprilis	Huhtikuu. Suomessa aika jolloin lähdettiin kaatamaan kaskihavupuut, huhta.
Ascensio Domini	Helatorstai, Kristi Himmelfärdsdag. 39 päivää pääsiäisestä. Vietetään Kristuksen taivaaseen astumisen kunniaksi. Myös: helkatorstai, pyhätorstai. Helkajuhlan juuret Suomessa juontavat katoliseen keskiaikaan. Vanhastaan helkatorstai on ollut vuoden pyhin kirkkojuhla jolloin työnteko ei ollut ollenkaan sallittua. Etelä-Suomessa poltettiin "helkavalkeita".
Augustinus 28.8.	Augustinus laati luostarielämän säännöt, joista tuli monien länsimaisten luostarisääntöjen esikuvat.
Augustus	Elokuu. Mätäkuu ja Kylvökuu.
B SULJE \| ALKUUN
Barnabas 11.6.	Apostoli.
Bartolomeus 24.8. (Perttu, Pärttyli, Pertteli, Pärtty)	Marttyyri, apostoli. Myös: Natanael. Pertun päivä, Bartelsmässa. Ensimmäinen syyspäivä, enää ei sopinut kylvää ruista. Perttuna voitiin viimein alkaa nauttia viljellyn maan antimista. Pärttyli määrää tulossa olevaa säätä: 'Mitä päivä Pärttylinä, sitä sää sinä syksynä'. Muuttolinnut lähtevät "Kesälinnut Perttu kerreä", ja metsälintujen pyynti alkaa. Perttu heittää kolmannen kylmän kiven järveen. Kainuussa vietiin Perttulin sunnuntaina pappilaan papin kesäsaatavat. Päivät lyhenivät ja ruokalevot alettiin jättää pitämättä "Pärtty ottaa pois päänlalaiset." Vanha-Perttu 6.9. (juliaanisesta kalenterista) muistettiin aivan vastaavasti päivänä jolloin kylvöt oli lopetettava.
Benedictus 21.3. (Pentti)	Apotti Benediktus Nursialainen loi kuuluisan luostarisäännön jossa hän yhdisti idän ja lännen parhaat munkkiperinteet. Benediktiiniluostareista tuli Euroopan henkisen ja aineellisen kulttuurin keskuksia. Benediktuksen tunnusmerkki oli käärme, josta hyvästä päivä tunnettiin tietenkin Mato-Penttinä. Kevätpäiväntasaus.
Birgitta 7.10. (Pirjo, Pirkko)	Birgitan elämäntyön huipentuma oli oman luostarisäännön perustaminen (yhteisluostari munkeille ja nunnille). Birgitta julistettiin pyhimykseksi v. 1391. Uskonpuhdistuksessa Birgitttalaisluostarit lakkautettiin pohjoismaissa, mutta vielä niiyä on Euroopassa toiminnassa yhdeksän. Birgitalle omistettuja kirkkoja on Suomessa useita.
Bissextus	Myös: annus bissextus. Karkausvuosi
Bimenstris, Bimestris	kaksi kuukautta vanha, kaksikuukautta kestävä
Blasius episcopus 3.2.	Blåsmässa. Marttyyri, Sebastiasta kotoisin oleva piispa. Ruotsissa Blasiuksen päivänä puhuri ennustaa kovaa tuulta koko vuodeksi.
Bonifacius 5.6.	Vuonna 719 paavi Gregorius II valtuutti Bonifatiuksen germaanien käännyttäjäksi. Bonifatiusta pidetään koko länsimaisen kulttuurin apostolina.
Brigid 1.2. (Birgitta, Riitta, Riitu)	Kildaren luostarin perustaja, irlantilainen nunna 400-luvulta. Sanottiin "Riitulta rikka hangessa", eli tuolloin aurinko alkaa jo lämmittää.
C SULJE \| ALKUUN
Cantate	4. sunnuntai pääsiäisestä.
Canutus 7.1. (Knut, Nuutti, Kanatus)	Nuutin päivä, Tjugondag. Hiiva-Nuutti. Nuuttia on vietetty 1708 alkaen 13.1. loppiaisen "oktaavina" eli jälkipyhänä. Päivän taustalla on alunperin kaksi tanskalaista pyhimystä: Kuningas Knut Pyhä, koko Tanskan suojelupyhimys, sekä herttua Knut Lavard. Knut Lavard oli Etelä-Jyllannin jaarli, joka murhattiin valtataistelussa 7.1.1131. Joulurauhan ja joulun sanottiin loppuvan Nuutin päivään ja siitä alkavan "härkäviikot" tai "selkäviikot" eli laskiaiseen kestävä juhlaton aika. Koska olut oli niin lopuillaan että kannuista saatiin vain hiivaista juomaa, päivää kutsuttiin myös Hiiva-Nuutiksi.
Catharina 25.11. (Kaisa, Kaarina, Katariina)	Marttyyri Egyptissä 300-luvulla. Katariina oli karjan, etenkin lampaiden, suojelija. Siksi kaisanpäivä oli vuoden tärkein lampaiden keritsemispäivä: "Kyllä Kaisa lampaat keritsee". Kaisan juhlassa juotiin olutta.
Calixtus 14.10. (Klutus)	Marttyyri, vapautettu orja. Yhdistettiin vanhaan pohjoismaiseen vuodenjakoon ja siitä tuli 1. talvipäivä, Första vinterdagen.
Caprasius 20.10. (Kasperi, Kassu)	Erakko ja marttyyri ensimmäisillä vuosisadoilla. Siian sanottiin kutevan Kasperin päivänä.
Carolus 28.1. (Kaarlo, Kalle)	Kalle on tullut kalenteriin vasta uskonpuhdistuksen mukana. Kallesta ennustettiin vuoden säitä.
Christophoros 15.3. (Risto, Ristoppi)	Pyhä Kristoforos eli "Kristuksen kantaja" on marttyri 200-luvulta. Tarinan mukaan hän kääntyessään kristinuskoon kieltäytyi paastoista ym. omistautuen sen sijaan kantamaan ihmisiä jokien ylitse - ja kerran sitten yksi kannettava paljastui itse Kristukseksi. Katolisena aikana päivä oli 25.7. kun taas ortodoksit juhlivat häntä 9.3. Suomessa Ristoa pidettiin koskenlaskijoiden suojelijana.
Circumcisio Christi 1.1.	Kristuksen ympärileikkaamisen ja nimenannon päivä. Uudenvuodenpäivä. Tilivuoden alkamispäivä 1500-luvun puolivälistä alkaen. Erilaisten ennusmerkkien ja sääennusteiden tärkeä päivä, josta meille on jäänyt ainakin tinanvalanta.
Clemens 23.11. (Klemetti)	Pyhimys. Rooman 4. paavi Clemens Romanus tai Clemens I. Klemetin sanotaan tuovan talven ja joulun odotuksen. Suojasää Klemettinä ennustaa leutoa talvea Martinpäivään saakka.
Coena Domini	Myös: Dies viridium (vihreiden oksien päivä). Kiirastorstai, Skärtorsdag. Herran ehtoollisen asettamispäivä. Ruotsissa ja Suomessa päivä oli pyhäpäivä vuoteen 1772 saakka, jolloin sen korvasi pitkäperjantai. Kyseessä on vanha katolinen puhdistautumispäivä, joka kansanperinteessä on muovautunut "kiiran" ym. pahojen voimien pelottelupäiväksi. Katso: Corpus Christi.
Commemoratio animarum 2.11.	Myös: Commemoratio omnium fidelium defunctorum ja lyhyesti Commemmoratio defunctorum. Sielujen päivä, Alla själars dag. Kaikkien uskovaisten muistopäivä. Päivä voi olla 3.11. jos 2.11. sattuu sunnuntaiksi.
Consecratio Cathedralis Aboensis 17.6.	Turun tuomiokirkon vihkimispäivä. Tuomiokirkko vihittiin 17.6.1300 Siunatun Neitsyt Marian ja Pyhän Henrikin Tuomiokirkoksi.
Corpus Christi	Katolinen Kristuksen ruumiin juhla tähdentää ehtoollisen merkitystä. Sitä vietettiin myös Ruotsissa ennen uskonpuhdistusta kolminaisuudenpäivän jälkeisenä torstaina, 60 päivää pääsiäisestä.
D SULJE \| ALKUUN
December	Joulukuu (kymmenes kuukausi). Suomenkielinen nimi oli "talvikuu", mutta se väistyi joulukuun tieltä kristinuskon myötä viimeistään 1600-1700 -luvuilla.
Dies cinerum	Tuhkakeskiviikko, pöpperöpäivä, askondsag. Laskiaistiistain jälkeinen päivä, 46 päivää ennen pääsiäistä. Paasto alkaa kieltoineen ja trullit alkavat liikehtiä.
Dies	lat. Päivä dies dominicus, dominica (dom, dca) = Herran päivä, sunnuntai dies lunae (lun) = Kuun päivä, maanantai dies martis (mar) = Marsin päivä, tiistai dies mercurii (mer) = Merkuriuksen päivä, keskiviikko dies jovis, dies iovis (io, jov) = Jupiterin päivä, torstai dies veneris (ven) = Venuksen päivä, perjantai dies saturni (sat) = Saturnuksen päivä, lauantai dies festus = pyhäpäivä dies solis = sunnuntai dies sequens = seuraava päivä postridie = seuraava päivä pridie = edeltävä päivä
Divisio apostolorum 15.7.	Apostolien jakautuminen, Apostlarnas delning. Apostolit jakautuivat saarnaamaan evankeliumia ympäri maailmaa. Päivän vietto pyhänä loppui 1500-luvulla, kalenterissa se oli kuitenkin merkittynä aina vuoteen 1907 asti.
Dominica, D:ca	Sunnuntai, pyhäpäivä "Jos sunnuntaina sataa, sataa viikollakin"
Donatus episcopus 7.8.	Ranskalainen munkki ja piispa, kuoli marttyyrinä ennen v. 660. Perusti Pyhän Paavalin luostarin soveltaen benediktiiniläissääntöjä Pyhän Columbanuksen säännöstön kanssa.
Dorothea 6.2.	Marttyyri
E SULJE \| ALKUUN
Egidius 1.9.	Aegidius, ateenalainen apotti 600-luvulta. St-Gillesin luostarin perustaja. Syyskuun merkki. Äkituksenpäivän säätä jatkui koko kuukauden.
Elias 20.7. (Ilja)	Vanhan Testamentin profeetta Elias. Muistopäivä 1600-luvulta vuoteen 1705 saakka, jolloin päivämäärän peri Pyhä Marketta. Karjalassa Ilja heitti kylmän kiven järveen. Ortodoksiperinteessä Iljan päivä on edelleen 20.7. mutta muuten muistopäivä siirtyi 6.7. vietettäväksi.
Elisabet 19.11. (Liisa)	Elisabet Thyringeniläinen. Köyhien auttaja 1200-luvulta, kuoli 17.11.1231. Kun Suomi liitettiin Venäjään 1809, täälläkin tuli alkaa viettää keisarillisen perheen nimipäiviä. Elisabethin nimipäiväksi tuli 17.9. (koska se oli juliaanisessa kalenterissa 5.9.). 1950 Liisa siirtyi kalenterissa takaisin keskiaikaiselle paikalleen, mutta kansanperinteessä se oli säilynyt jatkuvasti marraskuussa.
Emerentiana 23.1. (Emerentia)	Marttyyri.
Erasmus 3.6 (Elmo)	Navigaattoreiden suojelija. Muistetaan Pyhän Elmon tulista.
Ericus 18.5. (Eerik, Erkki, Eero, Eerikka, Eerikki)	Ruotsin kuningas ja kansallispyhimys joka käännytti suomalaisia kristinuskoon. Hänet mestattiin vuonna 1160. Hänen päivänään odotettiin kesäntuloa - ilmojen toivottiin lämpiävän, mutta vasta Erkin jälkeen, ja sadetta toivottiin. "Eeron päivään pitää turkkia kantaa vaikka hampaissa" "Kylmä Erkki, hyvä merkki". Sammakon kudusta ennustettiin rukiin kypsymistä - niin monta päivää ennen tai jälkeen Erkinpäivän kuin sammakonpoika kuoriutui kudusta, yhtä monta päivää ennen tai jälkeen Jaakon päivän oli ruis valmista.
Translatio Erici 24.1.	Pyhän Eerikin pyhäinjäännösten siirto Vanhasta Uppsalan kirkosta Uppsalan uuteen kirkkoon vuonna 1273.
Epiphania 6.1.	Myös: Meidän Herramme kasteen päivä, jota sanotaan kolmen pyhän kuninkaan päiväksi. (Wårs Herres Döpelses Dag, then man kallar the helige Tree Konungars Dag.) Loppiainen, Trettondag Jul, Herrens uppenbarelse, heliga tre konungars dag. Varhaiskristityt viettivät 6.1. Jeesuksen syntymäjuhlaa (eli päivän merkitys oli sama kuin sittemmin joulun) sekä itämaan tietäjien muistopäivää. Ortodoksit suorittavat veden vihkimisen, "vieristän". Loppiaisena joulun aika loppuu, perinteisesti silloin kyläiltiin ja seurusteltiin. Vanhan uskomuksen mukaan loppiaisena on satanut puolet talven lumesta, tuisku loppiaisena tietää huonoa vuotta. Loppiaisen säätilan katsottiin myös ennustavan tulevan kesäkuun sään.
Eschillus 12.6. (Eskil, Esko)	Ruotsin Södermanlannin apostoli, joka kivitettiin kuoliaaksi vuonna 1080 nykyisen Eskilstunan paikalle. Hampun ja nauriin kylvöpäivä. Lapissa odotetaan Eskon päivänä ensimmäistä sääskiaaltoa.
Estomihi (katso Quinquagesima)	Laskiaissunnuntai, Fastlagssöndagen 7. sunnuntai ennen pääsiäistä. 49 päivää ennen pääsiäistä. Paastonaikaan valmistuminen, paasto alkaa seuraavasta tiistaista, laskiaistiistaista. Suomalaista laskiaisperinnettä ovat naisten töihin ja mm. pellavaan liittyvät uskomukset. Muinaisena vuodenvaihteena laskiaiseen liittyi myös paljon enteitä, ja silloin katsottiin paastoajan säitä. Ortodoksisessa kirkossa Sovintosunnuntai on viimeinen eli neljäs Suurta paastoa edeltävistä ortodoksiseen kirkkovuoteen kuuluvista ns. valmistusviikkojen sunnuntaista.
Eodem	Samana (vuonna, päivänä, hetkenä jne.)
Eudocia 13.3. (Joukaha, Joutokei, Oudottie)	Eudokia. Kreikkalainen pyhimys 400-luvulta jota juhlitaan ortodoksisessa kirkossa. Ensimmäinen kevätpäivä karjalaisessa perinteessä.
Eufemie 16.9.	Marttyyri.
Exaltatio crucis 14.9.	Syysristi, Pyhän Ristin päivä, ristin korottaminen, Korsmässan. Vuodentulosta kiittämisen päivä.
Exaudi	Helluntaita edeltävä sunnuntai.
Exsurge	8. sunnuntai ennen pääsiäistä.
FG SULJE \| ALKUUN
fardag (14.3.)	muuttopäivä - laissa säädetty tilanvuokraajien vuokratilalta poismuuttopäivä
Februarius	Helmikuu. Suomessa myös kaimalkuu. Vuoden kylmin kuukausi.
Felix 14.1.	Sydäntalven juhla 13.-14.1.
feria, fer.	latinaa: päivä, arkipäivä; katloisessa kirkkolatinassa feria voitiin liittää muihin päiviin mutta ei lauantaihin ja sunnuntaihin. feria prima (fer. I, fer 1) = sunnuntai, katso dominica feria secunda (fer II, fer 2)= maanantai feria tertia(fer III, fer 3) = tiistai feria quarta (fer IV, fer 4)= keskiviikko feria quinta(fer V, fer 5) = torstai feria sexta(fer VI, fer 6) = perjantai (karjalaksi 'peätintsä' eli viides päivä) septima = lauantai Katso dies, sabbatum ja dominica
feriae	pyhäpäivät, juhlapäivät
Festo	Juhla, pyhä (yhdistettynä juhlan tai pyhimyksen nimeen) esim. Festo Transfigurationis Domini (Kirkastussunnuntai
Franciscus 4.10.	Fransiskus Assisilainen, omaksui ehdottoman köyhyyden ihanteen ja luopui maallisesta ja perusti oman luostarisäännön. Suomessa oli keskiajalla kolme fransiskaaniluostaria: Viipurissa, Raumalla ja Kökarissa.
Georgius 23.4. (Yrjö, Yrjänä, Jegor, Jyrki)	Pyhä Yrjö tunnetaan paimenten pyhimyksenä, karjan suojelijana ja lohikäärmeen tappajana. Yrjönä, eli Jyrkinä, oli tapana ajaa karja ulos laitumelle ja huutaa Yrjöä pitämään petonsa kiinni (tästä nimitys 'huutoyöt'). Lämpimän Yrjönpäivän katsottiin ennustavan hyvää vuotta. Kalamiehet alkoivat saada kalaa. "Jyrki tuo kaloja kainalossa, Varpu (1.5.) vakkasella, Miikkula eli 'Nikolaus' (21.5.) reellä".
Gertrud 17.3. (Kerttu)	Gertrudista - kotoisin Helftasta - tuli jo 19-vuotiaana Rodersdorfin sistersiläisluostarin abbedissa. Pohjanmaalla hän oli karjan suojelupyhimys. Jos Kertunpäivää vastaan yöllä sataa, juurikasvisatoa ei sinä vuonna saada.
Gregorius 12.3. (Greus, Reko)	Rooman paavi, taitava hallinto- ja talousmies. Kansanperinteessä muistettiin lähinnä vanhasta kevätpäiväntasauksesta (vuoden 1572 jälkeen 21.3.) jonka kalenterimerkkinä oli ankkuri.
Gustavus 6.6. (Gustaf, Kustaa, Kyösti, Kusti)	Ruotsin Kustaa -kuninkaiden mukaan nimensä saanut päivä. Alunperin kustaanpäivä oli Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä 6.11. 1750 alkaen kustaanpäivää vietettiin 6.7. ja 1774 alkaen 6.6. Myöhäisin päivä laskea karja laitumelle, perunoiden istutuspäivä, ohran kylvöpäivä.
göjemånad	februari helmikuu, ikivanhaa ruotsia; göje tarkoitti ohutta pakkaslunta, siis lumikuu
H SULJE \| ALKUUN
hebdomada	latinaa: viikko; joka seitsemäs päivä; seitsemän ryhmä
Hemmingus episcopus 22.5. (Hemminki)	Turun piispa, jota kunnioitettiin pyhimyksenä jo 1400-luvulla ja julistettiin autuaaksi Turun Tuomiokirkossa 1514.
Henricus 19.1. (Heikki, Henrik)	Hindersmässa. Uppsalan piispa, Suomen kansallispyhimys, joka kuoli perinteen mukaan 20.1.1156 Köyliönjärven jäällä talonpoika Lallin surmaamana. Päivää vietettiin 1600-luvulle saakka 20.1., sitten päivä siirrettiin 19.1. Perinteen mukaan talvi on tuolloin puolessavälissä. Heikin sanotaan taittavan talven selän ja karhun kääntää kylkeä talvipesässään. Heikin markkinat olivat Turun kuuluisimpia markkinapäiviä.
Translatio Henrici 18.6.	Pyhän Henrikin pyhäinjäännösten siirto Nousiaisisten kirkosta Turun Tuomiokirkkoon vuonna 1300. Turun tuohimarkkinoitten pitopäivä.
Hilarius 13.1.	Sydäntalven juhla 13.-14.1. Nuutti (Canutus) syrjäytti Hilariuksen 1708 alkaen sydäntalven juhlana.
hora, horus	latinaa: hetki, tunti
I J SULJE \| ALKUUN
innevarande år	kuluva vuosi
Innocenti 28.12.	Myös: Innocentum. Viattomien lasten päivä, Menlösa barns dag. Neljäs joulupäivä. Heinolassa leivottiin talon kullekin lapselle jo ennen joulua oma pulla joka sitten syötiin tänä päivänä.
Inventio crucis 3.5.	Ristinpäivä, Korsmässa. Jumalan veren päivä. Tällöin kannettiin isokokoista ristiä kulkueessa kylvöpellolle ja rukoiltiin hyvää satokautta. Ristinpäivä on ristin pyhäinjäännöksen muistopäivä. Sitä ei ole vietetty pyhänä enää uskonpuhdistuksen jälkeen. Ristinpäivä oli Savo-Karjalassa karjan laitumellelaskupäivä. Yleisesti syötiin kalakeittoa, jotta kalaonni säilyisi. Tehtiin taikoja tavoitteena taata karjan hyvinvointi. Katolisessa perinteessä Ristin päivänä katsottiin vainajien olevan liikkeellä, kansanperinteen mukaan siksi piti olla hiljaa etteivät henget käy levottomana koko loppuvuotta.
Invocavit	6. sunnuntai ennen pääsiäistä. 1. paastonajan sunnuntai.
IXber	Marraskuu (yhdeksäs kuukausi)
Jacobus 25.7. (Jaakko, Jaakoppi)	Saarnasi evankeliumia Espanjassa. Jaakon sanotaan heittävän kylmän kiven järveen, koska pyhiinvaeltajat heittivät aikanaan pois syntejään kuvaavan kiven juuri ennen kohteeseen tuloa. Vanha vilja on loppumassa mutta uutta on tulossa Jaakko Törölakin kyydissä, Leveelakki. Kansanperinteessä Jaakon päivän jälkeen heinänteko on voitu aloittaa joka paikassa, yöt alkavat pimetä ja vesilinnustaminen aloitetaan. Pakanallisen ajan Ukon pyhä liitetään myös Jaakonpäivän perinteeseen
Januarius	Tammikuu. Suomessa vanhastaan myös sydänkuu joka jakaa talven kahtia.
Johannes (Ioannes) baptiste 24.6. (Juha, Juho, Iivana)	Myös: Nativitas Ioannis Baptiste. Johannes kastajan syntymäpäivä. Juhannus. Midsommardagen, Johannes döparens dag. Kansanperinteessä yleensä 'mittumaarija', 'mettumaari', keskikesän juhla. Talojen koristelu, kokon poltto, sääennustukset loppuvuodelle ja juhannustaikojen teko kuuluvat koko Suomessa juhannuksen viettoon. Vanha Juhannus (juliaanisen kalenterin mukaan) oli sekin vielä 'vanhalla kansalla' muistissa 7.7.
Decollatio Johannes baptisti 29.8.	Johannes kastajan kaulanleikkauksen päivä, Johannes döparens halshuggning. Päivä oli kirkkojuhla vuoteen 1324 saakka mutta sen vietto pyhänä lakkasi 1500-luvulla. Päivänä ei saanut missään tapauksessa kylvää ruista eikä muokata peltoa ettei viljaonni kadonnut. Päivä on suuri juhla ortodoksisessa kirkossa (Kuiva-Iivana), mutta ei ole koskaan ollut pyhä luterilaisessa kirkossa.
Johannes evangelicus 27.12.	Ioannis evangelicus. Jerusalemin seurakunnan johtajia 1. vuosisadalta. Kolmas joulupäivä, arkipyhä, kuten sanottiin. Tanssitiin. Päivää muistettiin Suomessakin vielä 1900-luvun alussa.
Johannes ante portam latinam 6.5.	Apostoli Johanneksen kirkon vihkimisen muistojuhla (kirkko oli Roomassa, Porta Latinassa).
Johannes et Paulus 26.6.	Roomalaiset marttyyriveljekset Johannes ja Paavali ehkä 300-luvun puolestavälistä.
Jubilate	3. sunnuntai pääsiäisestä
Judica	2. sunnuntai ennen pääsiäistä
Julius	Heinäkuu
Junius	Kesäkuu. Suomenkielellä vanhastaan 'suvikuu', 'kyntökuu'. Kesän eli kesannon ensi kyntö.
K L SULJE \| ALKUUN
Kanttaiviikko	Käyntipäivät. Helatorstaiviikon maanantai ja tiistai (aluksi myös keskiviikko), vuoden 1571 kirkkolaissa määrättyjä rukouspäiviä. Suomessa käyntipäivät säilyivät aina 1700-luvulle saakka. Nimi "kanttai" juontuu vanhasta ruotsinkielen sanasta "gangdag". Säiden tarkkailu ja ennusteiden teko oli olennainen osa kanttaiviikkoa.
Kylianus 8.7. (Kiljaani, Kiliaani)	Kylianus, irlantilaissyntyinen pyhimys ja marttyyri 600-luvulla. Nauriin vihoviimeinen kylvöpäivä. Hampun kylvöpäivä.
Laetare	3. sunnuntai ennen pääsiäistä
Laurentius 10.8. (Lauri)	Marttyyri joka kuoli Valerianuksen vainoissa 258 j.Kr. Häntä pidetään kaikkien tulta käsittelemään joutuvien suojelijana. Lisäksi hän on köyhien suojelija. Laurin kirkkoja on Suomessa useita. Heinänteko oli Laurin päivään mennessä oltava valmiina, elon korjuun oli alettava ja lampaat kerittävä. Vieläpä Lauri oli ensimmäinen rukiinkylvöpäivä. Lauri heittää toisen kylmän kiven ja Laurin päivänä on pelätty kovasti hallaa. "Halla tulee sitten Perttuna ellei Laurina". Laurin suosiota lisäsi sen kytkeytyminen vanhoihin suomalaisiin kansanjuhliin, joita vielä paikoittain jatkettiin. "Lauri tupaan tuli ja huusi: 'Uutispuuroa syömään!'"
Linus 26.11.	Paavi Linuksen (n. 70 j.Kr) muistopäivä. Myös Padovan piispa Bellinuksen muistopäivä (n. 1100). 1870 tilalle tuli Venäjän keisarillisen perheen vaikutuksesta Dagmar (keisarinnan tyttönimi). Pyry "Linjuksena" oli hyvä enne.
Lucas evangelicus 18.10. (Luukas)	Evankelista Luukkaan muistopäivä.
Lucia 13.12. (Luttu, Lusia)	Syrakusalainen neitsyt, marttyyri Diocletianuksen vainoissa 300-luvulla. Ennen "uutta lukua" 13. joulukuuta vietettiin sydäntalven juhlaa. Lusian päivän viettoon on liittynyt monia alkuaan pakanallisia tapoja ja uskomuksia. Lucia on sokeiden suojelupyhimys. Lucian eli Lutun yö on perinnäistiedon mukaan vuoden pisin yö (13.-14.12.) "Lutun yö" oli "Annan aatto" koska Annanpäivä oli perinteisesti 15.12. ennenkuin se siirrettiin 9.12.
M SULJE \| ALKUUN
Maius	Toukokuu. Toukotöiden aloittaminen Suomessa. Touko on myös vanha nimitys vuodenajalle kevät.
Magnus 19.8. (Maunu, Mauno)	Päivää uskottiin vietettävän 250-luvulla marttyyrinä kuolleen pyhän Anagnin Magnuksen muistoksi pyhän Andreas Tribunuksen rinnalla (marttyyri 300-luvulla). Todellisuudessa kyseessä on kirjoitus- ja käännösvirhe. Kreikkalaiset kutsuivat Andreas Tribunusta "suurmarttyyriksi", Megalomartyr, ja siitä nimeksi muotoutui latinaksi 'Andreas Tribunus Magnus Martyr'. Jossain vaiheessa joku käsitti väärin että päivän juhlinnassa kyseessä olisi kaksi eri pyhimystä, Andreas Tribunus JA Magnus marttyyri. Maunun päivästä ennustettiin rukiin kasvamista.
Mamertus 10.4.	Viennen piispan, pyhän Mamertuksen (kuoli n. 475) muistopäivä. Mamertus oli ennen pappisvihkiytymistään ollut ilmeisesti naimisissa ja hänellä oli paavin kanssa kinaa piispan valtaoikeuksista. Siitä johtunee, että Mamertuksen päivänä piti olla kaurat kylvettynä - tuli näet hyvät ryyni kauravelliin, kun Mamertus oli "aika vellumies".
Marcus 7.10.	Paavi Markus n. 336, ei Pohjoismaissa kovin paljon vietetty muistopäivä.
Marcus evangelicus 25.4. (Markus, Markku)	Lilla gångdagen. Kaali-Markus. Vanhimman evankeliumin kirjoittaja. Maamiehille eteläisessä Suomessa tärkeä kesäntulosta kertova päivä. Sään ennustamista - jos yöllä on kylmä Markkuna, niin sitten on jatkuvia kylmiä. "Kun Kaali-Markuksen mahaa kylmää, niin ei se yhteen päivään pois lähde."
Marcus et Marcellinus 18.6.	Kaksosveljet ja marttyyrit n. 289, ei Pohjoismaissa kovin paljon vietetty.
Maria 8.9.	Myös: Nativitas Mariae Virgine Marian syntymäpäivä, Morsmässan, Maria födelsedag. Päivää vietettiin 1571 asti kirkollisena juhlana, Luterilaisesta kirkosta päivä katosi kokonaan, mutta nimi säilyi kalenterissa aina vuoteen 1907 asti. Ortodokseille se on edelleen yksi huomattavimpia juhlia. Palkollisten pestautuminen uusiin työpaikkoihin hoidettiin Syys-Mariana.
Annuntiatio Mariae 25.3. (Maria, Maija)	Myös: Annunciatio Mariae, Festum incarnationis, Initium redemptionis, Conceptio Christi, Annuntatio Christi, Annuntatio Dominica. Marian ilmestyspäivä, Jungfru Maria Bebådelsedagen, Vårfrudagen. Enkeli Gabrielin ilmestyminen Marialle, Kevät-Maarianpäivä, Rekiheitto-Maaria. Juhlaa ei ole uskonpuhdistuksen jälkeen vietetty Suomen luterilaisessa kirkossa. Suomen kansanperinteessä päivä liittyy kevääntuloon ja sääennustuksiin "Jos ei Marja maata näytä, ei huhtikuussa kesää tule." "Mitä sää Mariana, sitä sää Jyrkiin". "Jos hauki maalla Maariasta niin kurki suolla suvipäivänä (14.4.)" Juliaanisesta kalenterista periytyi vielä 7.4. "Vanha-Maaria"
Assumptio Mariae 15.8. (Marjatta, Marja, Mari)	Myös: Pausatio, Nativitas, Mors, Depositio, Dormitio S. Mariae. Marian taivaaseenottamisen päivä, Jälki-Maria, Nälkä-Maria. Suomessa juhla oli keskiajalla suuri, mutta uskonpuhdistuksen jälkeen sitä ei enää vietetty kirkollisena pyhänä - kalenterissa se säilyi v. 1907 asti. Sadetta pelättiin ja sen todennäköisyyttä ennusteltiin.
Conceptio Mariae 8.12.	Marian synnitömän sikiämisen päivä. Päivää ei ole Suomessa vietetty uskonpuhdistuksen jälkeen, mutta nimi säilyi kalenterissa 1800-luvun lopulle asti.
Praesentatio Mariae 21.11.	Marian uhripäivä, Marie offring. Uskonpuhdistuksen jälkeen sitä ei ole koskaan vietetty luterilaisessa kirkossa.
Purificatio Mariae 2.2.	Kynttilänpäivä, Kyndelsmässodagen. Marian puhdistautumisen päivä t. Marian kirkkoonkäymisen päivä. Päivä on saanut nimensä katolisen kirkon tavasta vihkiä koko vuoden kynttilät kerralla, uskonpuhdistuksen myötä tapa katosi. Ruotsin vanha kirkkolaki v. 1571 kutsui päivää "ensimmäiseksi Marian päiväksi". Ruotsissa kynttilänpäivä 2.2. oli ns. "arkikyntteli" ja seuraava pyhä oli sitten varsinainen kynttilänsunnuntai. Suomalaisessa perinteessä päivä oli yksi sydäntalven merkkipäivistä. Kevätaika alkaa kynttilänpäivästä. Syötiin kynttiläpuuroa tai sorkkavelliä (kynnet kynttilänä). Jos kynttilänpäivänä ei ollut kylmä, ei kesästä tullut kelvollista, ja ensimmäisestä kynttilänpäivän jälkeisestä suojasta katsottiin kestävän 10 viikkoa kesään.
Visitatio Mariae 2.7.	Marian etsikkopäivä,Maria besökelse. Heinä-Maija, Heinä-Maria, Kukka-Maaria. Vietettiin pyhäpäivänä 1200-luvulta alkaen sen vierailun muistoksi, jonka Maria teki Elisabethin luo. Päivä poistettiin Suomessa pyhäpäivien listasta vasta v. 1772, ja se säilyi almanakassa v. 1907 saakka. Jos Marian etsikkopäivänä sataa, sitten sataa monta viikkoa kansanperinteen mukaan. Silloin lopetettiin kesannon muokkaus ja aloitettiin heinänteon valmistelut. Monen ennusteen mukaan nauris piti jo kylvää kesäkuussa, mutta jos sen teki Heinä-Maijana, niin sai erityisen isoja nauriita.
Maria Magdalena 22.7. (Leena, Matleena)	Ylösnousun 1. todistaja. Päivää juhlittiin Suomessa keskiajalla, mutta ei enää uskonpuhdistuksen jälkeen. Sääennustuksiin päivä kuitenkin jäi elämään: Mateli, Vesi-Mateli, Matleena. "Matleena jos sataa, sataa 7 viikkoa." Ilmeisesti tästä päivästä muisteltiin vielä Vanhaa-Mariaa (juliaanisen kalenterin mukaan) 4.8. rukiinleikkuupäivänä.
Margarita 20.7. (Margareta, Marketta)	Marttyyri. Margaritan sanotaan taistelleen lohikäärmeen muodossa ahdistellutta paholaista vastaan. Hänen päivänsä symboli kalenterissa oli ristipäinen miekka tai keihäs ja se näytti suomalaisen mielestä heinähangolta, siispä päivä oli heinänteon aloituspäiviä. Vastaavasti lohikäärme eli 'heinämato' tapettiin symbolisesti ottamalla matoryyppy. Vuoteen 1705 saakka päivä oli 13.7. ja alkujaan keskikesän juhla, karhun päivä.
Martha 26.7. (Martta)	Nälkä-Martta. Neitsyt Marttaa muistettiin Ruotsi-Suomessa alunperin 27.7., mutta päivä siirrettiin 1700-luvulla Unikeon päivän tieltä edelliseen päivään Annan päivän paikalle.
Martinus episcopus 11.11. (Martti)	Martinus huolehti köyhistä. Perinteen mukaan hän piiloutui hanhien koppiin välttyäkseen piispanvirasta (v. 371 hänestä tuli Toursin piispa). Ensimmäinen ei-marttyyri pyhimys. Myöhemmin päiväksi tuli edellinen päivä, 10.11. Päivää vietetään myös Martti Lutherin muistoksi. Muistopäivänä valmistetaan pidot joihin kuuluu makkaraa ja keskieurooppalaisittain hanhea 'Martin hanhi'. Martin päivästä päästiin kolkkaamaan kaloja rannasta jään alta "Martti maalle, karttu jäälle."
Martius	Maaliskuu. Suomessa maa tulee näkyviin jo lumen alta, siitä nimi.
Mattheus 21.9.	Myös: Mukula-Matti, Hauta-Matti, Nauris-Matti, Syys-Matti. Evankeliumin kirjoittaja. Julisti evankeliumia Etiopiassa ja Persiassa ja kuoli Etiopiassa. Matti oli parasta perunannosto- ja omenanpoiminta-aikaa.
Mathias 24.2. (Mattias)	Karkausvuosina päivä vaihtaa paikkaa 25.2. Mathias valittiin apostoliksi Juudas Iskariotin tilalle. Mattias kuoli Etiopiassa. Varis-Matti, Kakara-Matti, Vasikka-Matti, Kevät-Matti, Talvi-Matti oli kevätkauden alkupäivä johon liittyi monia kieltoja. Matista ennustettiin myös monenlaista säätä "Millainen ilma Mattina, sellainen koko kevät". Matti pudottaa kuuman kiven avantoon ja pakkanen Mattina tiesi poutaista kesää.
Maximinus 29.5. (Maksiminus)	Trierin piispan, pyhän Maksiminuksen kuoleman (v. 352) muistopäivä. Ohran kylvöpäivä.
Meridies	middag, keskipäivä
Michael 29.9. (Mikko, Mikkeli)	Myös: Michaelis Archaengeli. Arkkienkeli Mikaelin päivä. Ei ole kristillisenä juhlana vietetty 1700-luvun jälkeen, mutta vanhan merkityksen vuoksi suosittu markkinapäivä. Mikkelinpäivästä palkolliset pitivät vapaata viikon ja siirtyivät sitten töihin uuteen taloon. 1816 muuttopäivä siirtyi 1.11. ja piteni kaksiviikkoiseksi. "Mikon päivä talven portti". Mikkelinpäivä osuu lähelle vanhaa suomalaista satokauden päättymisjuhlaa. Vanha-Mikko 12.10. (juliaanisesta kalenterista) siirsi lehmät navettaan ja hevoset talliin.
Misericordias Domini	2. sunnuntai pääsiäisestä
N SULJE \| ALKUUN
Nativitas Christi 25.11.; myös Natale Christi, molemmat lyhenteenä: Nat.	Joulupäivä, Julen. 300-luvulta alkaen Roomassa alettiin viettää Kristuksen syntymäjuhlaa joulukuun 25. päivänä, kun aiemmin syntymäjuhlaa vietettiin loppiaisena. Joulun vietto korvasi useita samaan aikaan vietettyjä pakanallisia juhlia. Täällä Pohjolassa joulu syrjäytti talvipäivän seisaukseen liittyneen jul-juhlan. Joulunvietto on kerännyt itseensä vanhojen kansanomaisten sadonkorjuujuhlien tapoja. Joulu oli aluksi kahdeksanpäiväinen juhla ja vielä 1700-luvulla se oli nelipäiväinen.
Nicodemus 1.6. (Teemu, Nikoteemus)	Marttyyri. Uppsalan kalenterissa 1.6. oli marttyyri Nikomedeen päivä, sama henkilö on kyseessä. Maamiehelle viimeisiä aikoja kylvää ohra.
Nicolaus 6.12. (Nikolas, Nikolai, Klaus, Niilo, Klaavu, Laaus, Miikkula)	Lyykian Myran piispa 300-luvulla. Nikolaus oli moninainen hyväntekijä ja lasten suojelija. Joulun aikaan hänen kerrotaan kuljettaneen kahlehdittua pukkia vertauskuvana Kristuksen kahlehtimasta kiusaajasta. Joulupukista tuli sittemmin kiltti lahjojen jakaja, Santa Claus. Joulupukki on Suomeen tullut vasta 1900-luvulla. Vanhastaan Nikolaus oli myös metsälintujen suojelija, jolta erämies aneli saalisonnea. Ortodoksiperinteessä Pyhän Nikolaoksen päivää on vietetty myös 9.5. vanhaa lukua (Kevät-Miikkula)
nocte	yöllä
November	Marraskuu (yhdeksäs kuukausi)
nådedår	armonvuosi
nödår	katovuosi
O P SULJE \| ALKUUN
October	Lokakuu (kahdeksas kuukausi)
Oculi	4. sunnuntai ennen pääsiäistä
Olaus 29.7. (Olli, Olavi, Uolevi, Uoti)	Norjan Olavi Pyhän muistopäivä. Olavi kääntyi vuonna 1015 Normandiassa kristinuskoon. Joutui 1028 lähtemään maanpakoon, ja yrittäessään palata valtaan sai surmansa 1030 Stiklarstadin taistelussa. Olavia alettiin pian kunnioittaa pyhimyksenä. Suomessa hänen mukaansa on saanut nimensä moni kirkko, Turun dominikaaniluostari ja Olavinlinna. Olavin päivään liittyi paljon työrajoituksia. Olavi on syyskesän alku, ja jos Olavin päivänä sataa, sitten kansanperinteen mukaan sataa pitkään. Toisaalta Ollina juhlittiin papiston paheksunnasta huolimatta myös ikivanhaa suomalaista sadonkorjuun uhrijuhlaa, silloin teurastettiin lammas ja pantiin olutta. Vanha vilja alkoi tässä vaiheessa olla varmasti jo loppu, uutta ei vielä saatu, siksi sanottiin mm. "Nyt on hampaat Uotin koukussa."
Omnium Sanctorum 1.11.	Myös: Omnes sancti Pyhäinpäivä, Kekri, Köyri, Allhelgonadagen. Kolinatöitä ei saanut tehdä että pyhien henget eivät häiriintyisi. Pyhille lämmitettiin sauna ja valmistettiin ateria. Väki meni saunaan kun pyhät olivat arviolta kylliksi kylpeneet ja pyydettiin heidät syömään siksi aikaa. Kun kekrinä lammas tapettiin ja verta vastalla riputettiin peltoon, ohdakkeet hävisivät. Vanha-Kekri 14.11. (juliaanisesta kalenterista).
Palmarum	Myös: Dominica Palmarum. Palmusunnuntai, Virposunnuntai, Palmsöndag. Pääsiäistä edeltävä sunnuntai. Karjalassa lapset kulkevat talosta taloon virpomassa pajunvitsoilla, läntisessä perinteessä tuotiin sisälle palmuja eli pajunkissoja. Sotien jälkeen virpomisesta tuli yleissuomalainen tapa. Pyhät oksat ovat kuuluneet katolisiin pääsiäiskulkueisiin jo 500-luvulla. Oksien siunaaminen kiellettiin Ruotsi-Suomessa 1529 Örebron kirkolliskokouksen päätöksellä. Säätä ennustettiin tästäkin päivästä, jos oli kaunis sää, tuli hyvä ohravuosi.
Pascha Pääsiäisen paikka.	Pääsiäinen, Påsk. Kristuksen ylösnousemuksen juhla. Nikean kirkolliskokous v. 325 määräsi pääsiäiseksi sen sunnuntain välillä 22.3.-25.4. joka on kevätpäivän tasausta seuraava täydenkuun jälkeinen sunnuntai. Katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa pääsiäisyön jumalanpalvelus on kirkkovuoden tärkein juhla. Pääsiäiseen liittyy paaston loppuminen sekä rullit, trullit ja pääsiäisämmit, tekemässä taikoja naapurien karjaonnen ym. haitaksi, samoin kuin pääsiäisvalkeat joilla rulleja peloteltiin. Maalatut pääsiäismunat, tipukoristeet, mämmin tai pashan syönti ja pääsiäislammas kuuluvat suomalaiseen pääsiäiseen. Pääsiäinen on myös ollut tärkeä sään ennustuspäivä ja kesän vastaanottoon valmistautumisen aika.
passato	viime kuussa
Passio Dominica	Myös: Parasceve. Pitkäperjantai, Långfredag. Kristuksen ristiinnaulitsemisen päivä, pääsiäistä edeltävä perjantai. Vuoden 1686 kirkkolaki määräsi: "Pitkäperjantaina pitää niin maalla kuin kaupungeissakin pyhitettämän ja kansa paastoamiseen ja raittiuteen manattaman." Päivää on vietetty Suomessa vuodesta 1774 alkaen jatkuvasti pyhänä. Kansanperinteessä kaikki pahat voimat olivat liikkeellä.
Paulus 10.1.	Myös Pauli primi heremite. Erakko-paavali, Paulus eremiten. Ensimmäinen munkki, Paavali. Kansa sekoitti tämän usein apostoli Paavaliin.
Commemoratio Pauli 30.6.	Apostoli Paavalin muistopäivä, Pauli åminnelsedag.
Translatio Pauli 25.1. (Paavali, Paavo)	Paavalin kääntymyspäivä, Pauli omvändelse. Talvennapa, jolloin talvenselkä katkeaa ja "karhu kääntää kylkeä talvipesässään" vrt. Henrik. Lumesta sanottiin sataneen Paavalin päivään mennessä puolet, ja jos kaksi taloa varusti puoliksi rakuunaa, vietiin hevonen Paavona toiseen taloon lopputalveksi. Paavona syötiin hernerokkaa koska päivän säästä ennustettiin hernesatoa.
Pentecoste	Helluntai, suvisunnuntai, Pingstdagen. Helluntaita on vietetty Pyhän Hengen vuodattamisen muistoksi ja kristillisen kirkon syntymän kunniaksi. 49 päivää pääsiäisestä. Kansanperinteessä helluntain säästä haettiin enteitä kesän säähän. Helluntaisauna on ollut tärkeä tapahtuma, mahdollisesti on jo voitu vihtoa uusilla vihdoilla. Helluntai on ollut myös nuorille heilan etsimisaikaa.
Petronella 31.5.	Tarun mukaan Pyhän Pietarin tytär. Haudattu Pyhän Pietarin kirkkoon. Petronellan päivän vastaisesta yöstä on ennustettu Pohjois-Suomessa ohran kypsymistä.
Petrus 29.4.	Veronan Pietari, marttyyri Pietari 1200-luvulta. Dominikaaniveljien viettämä päivä.
Petrus et Paulus 29.6. (Pietari, Pekka)	Vietetty Roomassa jo v. 258 alkaen Pyhän Pietarin ja Paavalin yhtäaikaisen vuonna 67 sattuneen marttyyrikuoleman muistoksi. Kansa puhutteli päivää kauan vain Pietarin nimellä (Kesä-Pietari), koska Paavalin päivä oli myös tammikuussa (eri henkilö tosin, mutta Paavali kuitenkin). Päivään sisältyivät työkiellot, mutta toisaalta kesän lopun suosikkijuuris nauris piti kylvää viimeistään Pietarilta, ja onkiminen oli suosittua. Pietarinpäivä on kansan mielestä ollut vuoden lämpimintä aikaa. Vanha-Pietari (juliaanisesta kalenterista) oli 12.7.
Cathedra Petri 22.2.	Pietari Kathedra, Per i stolen, Petter katt. Kevät-Pietari, Paasto-Pietari. Päivä ei ole kuulunut luterilaisen kirkon juhliin, mutta se säilyi kalenterissa v. 1907 saakka. Päivänä muistetaan piispantuolista saarnannutta apostoli Pietaria. Pietarin päivänä talvi taittui (vertaa Mattias).
Translatio Petri 7.5.	Pietarin pyhäinjäännösten siirtopäivä, Dominikaaniveljet viettivät tätä päivää.
Vincula Petri 1.8.	Myös: Petrus in vinculis. Pietari vankeudessa, Petri fängelse. Päivää ei ole vietetty pyhänä luterilaisessa kirkossa, mutta merkittiin kalenteriin v. 1907 saakka. Päivää vietettiin muistoksi Pietarin vankeudesta Jerusalemissa ja Roomassa ennen hänen marttyyrikuolemaansa.
Philippus et Jacobus 1.5.	Philippi et Jacobi Apostoli Filippus ja samana päivänä juhlittu Jaakob nuorempi. Päivän evankeliumitekstinä oli "Tie, totuus ja elämä". Myöhemmin päivä siirtyi 3.5 ja ortodoksinen perinne juhlii Filippusta 14.11.
Post	Esim. post meridiem (p.m.) jälkeen puolenpäivän
Pääsiäismaanantai	Toinen pääsiäispäivä, Annandag Påsk. Yleinen vapaapäivä 1800-luvun loppuun saakka. Hiljentymisen lopettaminen ja ilonpito, kisapäivät. "Aatto jouluista jaloin, iltapuoli pääsiäisestä".
Q R S SULJE \| ALKUUN
Quadraginta militum martyris 9.3.	40 marttyyriä 40 kristittyä roomalaista sotilasta poltettiin elävinä Sebastiassa vuonna 320 keisari Liciniuksen aikana. Tästä on saatu tietenkin sääennuste: millainen sää on 40 marttyyrin päivänä, sellainen sää on siitä 40 päivää eteenpäin.
Quinquagesima	Sunnuntai 50 päivää ennen pääsiäistä, laskiaissunnuntai
Quasimodogeniti	1. sunnuntai pääsiäisestä
Reminiscere	5. sunnuntai ennen pääsiäistä.
Rogate	5. sunnuntai pääsiäisestä. Myös: Vocem jocunditatis
Sabbatum, sabbatinus	Lauantai
Sabbatum magnum	Myös: Sanctum. Lankalauantai, Påskafton. Hiljainen lauantai. Kansanperinteen mukaan kaikki pahat voimat olivat liikkeellä koska Kristus oli vielä haudassaan. Päivä oli enteiden kuuntelemisaikaa. Lankalauantaina värjättiin talven aikana kehrätyt langat.
Sampson 27.6. (Samson, Sampsa, Samppa)	Katolisen kirkon Pyhä Samson on walesilainen marttyyri ja piispa 500-luvulta, vaikutti kelttialueilla Bretagnessa, sekä Pariisiissa. Hänen muistopäivänsä on 28.6. Ortodoksisessa perinteessä Pyhä Sampson on Konstantinopolilainen pappi ja sairaalan perustaja 500-luvulta.
September	Syyskuu (seitsemäs kuukausi)
Septem dormientes Ephesi 27.7. (Sept. dorm. eph.)	Unikeon päivä, Sjusofwaredagen, 7-sofvaredagen. Legendan mukaan seitsemän efesolaista marttyyriä pakeni keisari Deciuksen vainoja nukkumalla vuodesta 249 vuoteen 447. Päivää vietettiin aluksi 26.7. Unikeon päivänä viimeksi vuoteeseen jäävä on "vuoden laiskin".
Septuagesima	9. sunnuntai ennen pääsiäistä
Sexagesima	8. sunnuntai ennen pääsiäistä
Sigfrid 15.2. (Sipi, Sihveri, Sifferi, Sipri)	Siffersmässa. Pyhä Sigfrid, kuoli v. 1067. Länsigöötanmaan ja Smålandin apostoli, juhlituimpia pyhimyksiä Pohjoismaissa. Suomessa siat ja kanat pääsivät osin ulkoruokintaan. Sihverinpäiväksi sattuva suojasää oli "tuhon tuoja".
Simon 9.2.	Marttyyri.
Simon et Judas 28.10. (Simeon, Simuna)	Simonis et Jude. Simon Kiivailija ja Juudas Jaakobinpoika Taddeus. "Siimon Juutas siltoja tekee", Simon päivänä maa ja vedet alkavat jäätyä. Onnettomuuden päivä, jolloin ei saanut aloittaa mitään suurempaa työtä. Toisaalta kuitenkin myös sikojen lahtauspäivä Sika-Simuna. "Simo sikoja pistää, että pyhiksimiehiksi makkaraa saa".
skottår, skottdag	karkausvuosi, karkauspäivä
slagtmånad, slaktmånad	vanhaa ruotsia, october, lokakuu
Stephanus 26.12. (Tapani, Tahvana, Staffan)	Kristikunnan ensimmäinen marttyyri, tunnetaan hevosten suojeluspyhimyksenä. Tapanina ajeltiin hevosella. Tapaninpäivä oli myös suosittu hääpäivä. Sikojen silmille heitettiin tapaninpäivänä lunta etteivät ne kesällä osaisi pahantekoon.
Sylvester 31.12.	Rooman paavi Sylvester I 300-luvulla. Kreikkalaiskatolisessa kalenterissa 2.1.
söckendag	vanhaa ruotsia vardag, arkipäivä
T U SULJE \| ALKUUN
Tiburtius 11.8.	Marttyyri 200-luvun lopulta. Samana päivänä juhlittiin myös Pyhää Susannaa.
Tiburtius, Valerianus, Maximus 14.4.	Suvipäivät 14.-16.4. ja toisaalta myös suviyöt 12.-14.4. Kolme marttyyriä. Valerianuksen käänsi kristinuskoon hänen puolisonsa Pyhä Cecilia, kuten myös Valerianuksen veljen, Tiburtiuksen. Maximus oli upseeri jonka piti teloittaa veljekset, mutta joka kääntyi kristinuskoon. Kaikki kolme kärsivät marttyyrikuoleman yhdessä. Tiburtius oli ensimmäinen "suwi-päiwä", eli Sommarhalvårets första dag. Jos suviyönä oli kylmää, jatkui yökylmiä vielä 40 yön ajan.
Thomas apostolus 21.12. (Tuomas, Tuomo)	Tuomas Didymos eli 'Kaksonen' julisti legendan mukaan evankeliumia Intiassa. Tuomas tuo kristikunnalle joulun ja julistaa joulurauhan. "Hyvä Tuomas joulun tuopi." Jouluolutta alettiin jo maistella: "Tuomas tulee tuoppi kourassa", "Kell ei oo Tuomaan päivänä, ei oo joulunakaan". Torppareiden kontrahdit voitiin irtisanoa Tuomaanpäivänä.
Thomas Aquinas 7.3.	Tuomas Akvinolaisen päivä. Tuomas on keskiajan skolastiikan kuuluisin edustaja, joka sovelsi teologian tutkimukseen Aristoteleen filosofian menetelmiä. Hän on katolisten koulujen suojeluspyhimys.
Thomas episcopus 29.12.	Canterburyn arkkipiispa Thomas Beckett, joka surmattiin 29.12.1170.
Torsmånad, Thorsmånad	vanhaa ruotsia januari, tammikuu
Transfiguratio Christi 6.8. (myös Transfiguratio Domini)	Kirkastussunnuntai. Seitsemättä kolminaisuudenpäivän jälkeistä sunnuntaita on Ruotsissa ja Suomessa 1500-luvulta lähtien sanottu kirkastussunnuntaiksi. Vuoden 1571 kirkkojärjestyksessä mainitaan, että 7. kolminaisuudenpäivän jälkeisenä sunnuntaina saarnataan aiheesta Jeesus Kirkastusvuorella.
Trinitatis, dies Trinitatis	Pyhän kolminaisuudenpäivä, Trefaldighetsdag. Helluntain jälkeinen sunnuntai. 56 päivää pääsiäisestä. Päivä on uskontunnustuksen päivä, mutta se on lähinnä jäänyt säähavaintopäiväksi lounaissuomalaisessa perinteessä. Onki oli tehtävä kolminaisuudenpäivänä että siitä tuli ottava, mikä oli tietysti pyhän rikkomista, mutta toisaalta mieleen pirulle joka sitten kaloja antoi.
Trium Regnum 6.1.	Itämaan tietäjien muistojuhla. Katso yllä Epiphanus.
ultimo	kuun viimeinen päivä
Urbanus 25.5. (Urpo, Urpu, Urpanus)	Paavi Urbanus I 200-luvulta. Päivä muistetaan lähinnä varsinaisen kesän aloituspäivänä. Agricola: "Vrbanus Suven alcu".
Ursula 21.10.	Yksi 11.000 neitsyestä jotka legendan mukaan tekivät joskus ennen 1000-lukua englantilaisen Ursulan johdolla ristiretken Roomaan. Kotimatkalla he joutuivat hunnien hyökkäyksen kohteeksi.
V W X Z SULJE \| ALKUUN
Walburga 1.5. (Vappu, Valpuri)	Myös: Vaubourg, Walpurgis, Falbourg. Englantilainen, Thyringenissä vaikuttanut abbedissa ja pyhimys 700-luvulta. Vappuun liittyy työkieltoja kuten vanhoihin kirkkopyhiin aina, ja vuoden säiden ennustamista. Vappuna ruokavarastot ovat alkaneet olla tyhjillään "Ei vappu ole köyhän ystävä". Vappua tärkeämpi juhla oli 3.5. Ristin päivä. Vanha-Vappu (juliaanisesta kalenterista) oli vielä muistoissa 14.5. Silloin oli kyntö aloitettava vaikka mikä olisi.
Vespere	Illalla
Vigilia	Aatto
Vincentius 22.1. (Vinsentius)	Marttyyri Diocletianuksen vainoissa, pyhimys, Saragosan dekaani, kuollut n. 304. Jos aurinko paistoi Vinsentiuksen päivänä, saatiin sinä vuonna hyvää viinaa.
VII:ber VIII:ber	Syyskuu(seitsemäs kuukausi) Lokakuu (kahdeksas kuukausi)
VI dormientes Ephesi 27.7.	Myös: Septem dormientes Ephesi. (katso)
Vitalis 28.4.	Marttyyri tarun mukaan Neron vainoissa, tai sitten 100-luvun lopussa.
vårmånad	mars, maaliskuu
Xber	Joulukuu (kymmenes kuukausi)
XI mille virgines 21.10.	Myös: Undecim mille virgines. 11.000 neitsyttä, 11.000 jungfrur. Katso Ursula
XL militum martyris 9.3.	Myös: Quadraginta militum martyris. (katso) 40 marttyyriä.
Zacheus 23.8. (Sakeus)	Piispa Sakkeuksen muistopäivä (?epävarma)