Kalenteritietoa
Tämän päivän sukututkijalle päivämäärät ja vuosiluvut ovat tärkeitä. Tavallisille ihmisille jonnekin 1500-luvulle saakka ei vuosiluvuilla ollut juuri merkitystä.
Kalenteritietoa tarvittiin kirkollisia laskutoimituksia varten, esim. pääsiäisen ajankohdan määrittämiseen, ja hallintoon. Syntymäaikoja on alettu kirjata kirkonkirjoihin
säännöllisesti vasta 1600-luvun jälkeen.
1500-luvulle saakka kirkko noudatti keisari Julius Caesarin juliaanista kalenteria. Juliaaninen kalenteri "jätättää" todellista trooppista vuotta vuorokauden aina 128 vuodessa.
1500-luvulla kevätpäiväntasaus oli vaeltanut maaliskuun lopusta maaliskuun alkuun, eikä pääsiäistä saatu sijoitettua maaliskuun 21. tienoille (pääsiäinen on kevätpäiväntasausta
seuraavan täysikuun jälkeinen sunnuntai). Paavi Gregorius XIII antoi 1582 bullan asian korjaamiseksi, ja katolisissa maissa otettiin käyttöön gregoriaaninen kalenteri karkausvuosineen.
Protestanteille paavin hapatus kelpasi vasta 1700-luvulla, esim. Englanti 1752, Ruotsi-Suomi 1753. Ortodoksiselle kirkolle (mm. Kreikka, Venäjä/Neuvostoliitto) gregoriaaninen kalenteri otettiin käyttöön vasta
1920-luvulla - eivätkä kaikki vieläkään käytä gregoriaanista kalenteria! Juliaanisesta kalenterista on Suomessa käytetty termiä "vanha luku" eli "vl." ja gregoriaanisesta nimitystä "uusi luku"
eli "ul." Suomen ortodoksiseurakunnat siirtyivät uuteen lukuun vähitellen itsenäistymisemme jälkeen.
Kalenterimuutokset on syytä huomioida kun tutkii vanhoja asiakirjoja, Suomen Suuriruhtinaskunnan aikaisia virallisia asiakirjoja tai ortodoksisia metrikkakirjoja ym, tai
jos vertailee katolisen, ortodoksisen ja protestanttisen Euroopan tapahtumien päivämääriä.
Katso tästä Helsingin Yliopiston suomalaisia allakoita
| Ajankohta | Huomioitavaa |
|---|---|
| 1582 | Gregoriaaniseen kalenteriin siirtyminen katolisissa maissa: -lokakuun 4. päivää seurasi lokakuun 15. -vuoden ensimmäinen päivä siirtyi maaliskuusta tammikuun 1. päivään |
| ->1700 | Roomalaisessa kalenterissa vuoden ensimmäinen kuukausi oli maaliskuu (Martius). Syyskuu on siitä lukien seitsemäs kuukausi, siitä sen nimi Septembris.
Loka-, marras- ja joulukuu ovat vastaavasti kahdeksas, yhdeksäs ja kymmenes kuukausi: Octobris, Novembris ja Decembris. Niiden nimet on usein lyhennetty mm- kirkonkirjoissa numeroilla: 7:bris, 7bris, 7ber, VIIbris / syyskuu, september 8:bris, 8bris, 8ber, VIIIbris / lokakuu, oktober 9:bris, 9bris, 9ber, IXbris / marraskuu, november 10:bris, 10bris, 10ber, Xbris / joulukuu, december Asiantuntemattomissa tulkinnoissa on esiintynyt outo kuukausi nimeltä lobris joka siis tarkoittaa joulukuuta. |
| 1700-1712 | Välivuodet:
Ruotsissa luovuttiin juliaanisesta kalenterista 1.3.1700, mutta se otettiin uudelleen käyttöön 1.3.1712 ja sitten sitä käytettiinb 17.2.1753 saakka. Väliaikana käytössä oli täysin itse keksitty ruotsalainen kalenteri |
| 1712 | Kaksi karkauspäivää:
Juuri ennen omasta kalenterista takaisin juliaaniseen siirtymistä Ruotsissa pidettiin helmikuussa kaksi karkauspäivää. Päiväys 30. helmikuuta 1712 on siis täysin mahdollinen. |
| 1753 | Gregoriaaniseen kalenteriin siirtyminen Ruotsi-Suomessa:
-helmikuun 17. päivää seurasi suoraan maaliskuun 1. -Venäjän yhteyteen kuuluvassa Vanhassa Suomessa noudatettiin edelleen "vanhaa lukua" |
| 1809 | Kaksoispäiväyksen käyttöönotto Suomen Suuriruhtinaskunnassa:
-virallisissa asiakirjoissa annettiin ensin juliaaninen päivä, sitten gregoriaaninen erotettuna väliviivalla, esim. 7./20.3.1901 -Vanhassa Suomessa noudatettiin edelleen "vanhaa lukua". -"Lokakuun vallankumous" tapahtui siis marraskuussa, nimi tulee ortodoksikirkon noudattamasta juliaanisesta kalenterista. |
| 1812 | Gregoriaaniseen kalenteriin siirtyminen myös Vanhassa Suomessa:
-Keisari Aleksanteri I liitti Vanhan Suomen (käytännössä Viipurin kuvernementin) muun Suomen yhteyteen, ja koko Suomessa otettiin käyttöön juliaaninen kalenteri sekä kaksoispäiväys virallisissa asiakirjoissa. |
| Muunnokset juliaanisesta kalenterista gregoriaaniseen esim. sukututkimusohjelmaa varten Gregoriaanisessa kalenterissa täysistä sataluvuista vain 400:lla jaolliset ovat karkausvuosia. Kun muutos Ruotsissa 1753 tehtiin, ero juliaaniseen kalenteriin oli 11 päivää. Tähän päivään mennessä ero on kasvanut jo 13 päivään. |